Jussi Holopaisen Enersense teollista kilpailukykyä kehittämässä – "Vuokratyön maineen parantaminen on pitkä prosessi, eikä siihen ole oikotietä"

Jussi Holopainen on paitsi huhtikuussa 2018 pörssiin listautuneen Enersensen toimitusjohtaja, myös yhtiön omistuksessa olevan lentokoneen ainoa pilotti. Vuokratyön arvostuksen ja teollisen kilpailukyvyn puolesta puhuvan Holopaisen pidemmät työmatkat taittuvatkin usein lentäen, mikä yhdistää työn ja rakkaan harrastuksen.

Sekä Enersense että Jussi Holopainen ovat syntyneet Porissa. Ensiksi mainittu on pysynyt Porissa koko historiansa ajan, mutta jälkimmäinen asui kymmenkunta vuotta pääkaupunkiseudulla ennen muuttoa takaisin syntymäkaupunkiinsa. Holopainen nimitettiin Enersensen myyntijohtajaksi vuonna 2009 ja toimitusjohtajaksi neljä vuotta myöhemmin.

Työpäivän päätteeksi Holopainen ei voi rojahtaa sohvalle, sillä kotona odottaa viisi lasta. Työ on hektistä, eikä tasapainon löytäminen työn ja perhe-elämän välillä ole aina helppoa. Työssä jaksamisen kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että välillä voi keskittyä aivan muihin asioihin.

Jussi Holopainen muistuttaa työelämän muuttumisesta yhä projektiluonteisemmaksi.

Kuva 1. Jussi Holopainen muistuttaa työelämän muuttumisesta yhä projektiluonteisemmaksi.

Suurprojektien resursoinnin osaaja

Enersense on vaativiin teollisuuden projekteihin erikoistunut rekrytoinnin ja resurssienhallinnan asiantuntija. Enersensen perusti vuonna 2005 sen pääosakas Aaron Michelin , joka toimi aluksi konsulttina Olkiluoto 3 -ydinvoimalahankkeessa. Sen jälkeen kasvu on ollut nopeaa.

”Viime vuonna teimme noin 47 miljoonaa liikevaihtoa ja työllistimme piikkivaiheessa lähes 1000 ihmistä” , Holopainen kertoo. Pörssiin listautumisella Enersense pyrki kiihdyttämään kasvua entisestään. Vuoteen 2021 mennessä yhtiö tavoittelee 100 miljoonan liikevaihtoa.

Enersense tulee projektimaailmasta, isojen hankkeiden parista. ”Vasta viime vuosina olemme laajentaneet tarjontaa suurprojektien ulkopuolelle” , Holopainen sanoo.

Projektiluonteinen työelämä vaatii joustavia työmarkkinoita

Enersensen tilanne on otollinen, sillä markkina kasvaa lähes 20 prosentin vuositahdilla ja työelämä on murroksessa. Tekemisen muuttuminen projektiluonteiseksi on yhtiön kannalta edullista. ”Puhutaan, että rakennusteollisuudessa suhdannehuippu on saavutettu, mutta työvoiman saatavuus on iso ongelma monessa yrityksessä” , Holopainen muistuttaa.

Yhtiöllä on monta eri tukijalkaa. Toiminnan sijoittuminen eri toimialoille ja sektoreille tasapainottaa suhdannevaihteluita.

Liikevaihdoltaan merkittävimpään resurssit-liiketoimintaan linkittyy digitaaliset palvelut ja ratkaisut -liiketoimintayksikkö, jossa tuotetaan digitaalisia palveluja, joilla hallinnoidaan isoja hankkeita ja esimerkiksi alihankintaketjuja. ”Kokonaisuuden hallinta korostuu isoissa hankkeissa.”

Holopainen kertoo, että Enersensen tekemän tutkimuksen mukaan asenne vuokratyötä kohtaan paranee oman kokemuksen myötä.

Kuva 2. Holopainen kertoo, että Enersensen tekemän tutkimuksen mukaan asenne vuokratyötä kohtaan paranee oman kokemuksen myötä.

Rekrytoijat etsivät osaajia maailmanlaajuisesti

Enersense on mukana kansainvälisissä suurhankkeissa. Esimerkiksi Olkiluodossa on ollut työntekijöitä yli 70 maasta ja kymmenistä eri yrityksistä.

Hankkeissa vaadittavaa erityisosaamista ei löydy riittävästi Suomesta, joten osaajia on etsittävä globaalisti. ”Pitää ymmärtää prosessia ja tietää, mistä päin maailmaa löydetään minkäkin tyyppisiä osaajia ja millä tavalla heitä pystytään tuomaan Suomeen tai johonkin muuhun maahan” , Holopainen selittää. ”Siinä on paljon sellaista, mitä ei liity perinteiseen henkilöstövuokraukseen eli pitää hoitaa majoitukset, kuljetukset, paperityöt, maistraatit, poliisilla käynnit ja pankkitilien avaamiset.”

Holopainen antaa kiitosta Enersensen rekrytoijille: ”Ilman toimivaa, erinomaista rekrytointiorganisaatiota emme pystyisi täyttämään avoimia positioita. Se linkittyy kaikkeen tekemiseen. Myyjän on helppo myydä, mutta jos ei löydetä tekijöitä, lopputulos on nolla.”

Ulkomainen työvoima ei suinkaan ole matalapalkkaista. ”Jos projekti on Suomessa, kaikille tehdään suomalainen työsopimus. Verot ja eläkkeet maksetaan Suomeen. Palkkakin tulee suoraan työehtosopimuksesta.” Kaiken tämän päälle tulevat vielä kuljetus- ja majoituskulut.

”Asiakkaan pitääkin punnita, onko järkevämpää maksaa vähän enemmän siitä, että työ saadaan tehtyä vai jättää työ tekemättä, jos kotimaasta ei löydy osaajaa.”

Panostaminen henkilöstöön kannattaa – myös taloudellisesti

Enersense tekee toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia suurimmalle osalle työntekijöistään. ”Haluamme sitoutua työntekijään ja pitää hänet tyytyväisenä” , Holopainen sanoo ja muistuttaa, kuinka suuresti työtyytyväisyys vaikuttaa työn laatuun ja tuottavuuteen. ”Vaikka kustannus olisikin alkuvaiheessa suurempi, koko projektin aikana se tulee moninkertaisesti takaisin.”

Enersensellä iloitaan sairauspoissaolojen vähäisyydestä; sairauspoissaoloprosentti on teollisessa sektorissa vain 1,8 prosenttia. Holopaisen arvion mukaan sen taustalla ovat työntekijöistä huolehtiminen sekä se, että työntekijät voivat keskittyä töihinsä joutumatta murehtimaan esimerkiksi Suomeen muuttamiseen liittyvää paperisotaa, jonka Enersense hoitaa työntekijän puolesta.

Enemmän vaihtelevuutta työnantajan pysyessä samana

Enersense haluaa auttaa yrityksiä työelämän murroksessa. ”Kun tekeminen muuttuu projektiluonteiseksi, pitää olla valmius ajaa resurssit nopeasti ylös tai alas” , Holopainen valottaa.

Enersense haluaa tuoda joustoa työn tekemiseen. ”Ihmisillä on mahdollisuus olla kauttamme pysyvässä työsuhteessa, vaikka loppuasiakas tai kohde vaihtuisikin.” Vuokratyöntekijät näkevätkin erilaisia ympäristöjä ja usein kehittyvätkin nopeammin kuin perinteisessä työsuhteessa.

Teollisuus on perinteinen toimiala, joka muuttuu hitaasti. Henkilöstövuokrauksen suosio lisääntyy kuitenkin myös siellä. ”Toisaalta jos verrataan Suomea Keski-Eurooppaan, niin Suomi on selkeästi perässä vuokratyön käytössä koko työvoimaan suhteutettuna” , Holopainen muistuttaa.

Tutkittua tietoa vuokratyöpaikoista ja henkilöstövuokrauksesta

Enersense toteutti vuonna 2018 valtakunnallisen tutkimuksen, joka selvitti työntekijöiden ja työnantajien mielikuvia vuokratyöpaikkoja sekä henkilöstövuokrausta kohtaan. Tutkimus on tarkoitus toistaa vastedes vuosittain.

”Halusimme selvittää, mitä ajureita vuokratyömarkkinassa on taustalla ja mihin meidän pitäisi panostaa, jotta saisimme ihmisiä työllistymään kauttamme ja yleensäkin toimialan kautta” , Holopainen kertoo.

Holopaisen mukaan ne työnantajat ja työntekijät, joilla on omakohtaista kokemusta vuokratyöstä, suhtautuvat siihen myönteisesti ja ovat valmiita suosittelemaan sitä muillekin. Jos omakohtaista kokemusta ei ole, mielikuva on heikompi. ”Mielikuvan muokkaus on hidasta ja se tapahtuu positiivisten kokemusten kautta.”

Työntekijöiden ennakkoluulot vuokratyötä kohtaan kumpuavat Holopaisen mielestä historiasta. ”Ala saattoi olla alkuaikoina villiä” , Holopainen sanoo, mutta kertoo sen menneen viime vuosina valtavasti eteenpäin.

Yrityksiä vuokratyön käyttö kiinnostaa erityisesti työvoiman saatavuuden vuoksi. Toisaalta henkilöstövuokrauksen tarjoamaa joustavuutta arvostetaan suuresti. ”Nyt ymmärretään, että jos työvoimaa ei ole, asioita ei saada tehtyä.”

Holopaisen mielestä vuokratyön järkevä käyttö edistää koko Suomen kilpailukykyä.

Kuva 3. Holopaisen mielestä vuokratyön järkevä käyttö edistää koko Suomen kilpailukykyä.

Ei vain Enersensen tai toimialan, vaan koko Suomen asia

Holopainen puhuu entistä joustavamman työvoiman käytön puolesta: ”Jos kasvua rajoittaa se, että ei ole työvoimaa tai ei voida joustaa sen käytössä, niin se vaikuttaa koko yhteiskunnan kehitykseen ja kasvuun.”

Holopainen näkee vuokratyön roolin suurena mahdollisuutena työllisyyden kannalta. ”Sehän tukee koko Suomen kilpailukykyä” , hän sanoo. Ei ole sattumaa, että Enersensen missio on teollisen kilpailukyvyn kehittäminen. Yksi iso osa siitä on resurssien järkevä käyttö; se, että niitä on oikea määrä, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Holopainen näkee suomalaisella teollisuudella paljon mahdollisuuksia. Tekemistä riittää myös tulevaisuudessa. Hän mainitsee esimerkkinä meriteollisuuden: ”Se oli kuilun partaalla, mutta nyt menee erittäin hyvin.” Uusia hankkeita on putkessa myös metsä- ja paperiteollisuudessa, jonka lopullista hiipumista on ennustettu pitkään.

”Ehkä se on harhakuvitelmaa, että teollisuus on ajettu alas. Kaikki linkittyvät toisiinsa eli teollinenkin tekeminen digitalisoituu. Digitaalinen tekeminen on osa teollista tekemistä.”

Listautuminen kasvatti äänitorven kokoa

Pörssiin listautumisen hyödyt eivät rajoitu vain pääomien saantiin. ”Listattuna yhtiönä saamme enemmän median huomiota ja voimme vaikuttaa tärkeinä pitämiimme teemoihin” , Holopainen sanoo.

”Vuokratyön maineen parantaminen on pitkä prosessi, eikä siihen ole oikotietä” , Holopainen muistuttaa. Mitä useampi saa myönteisiä kokemuksia vuokratyöstä, sen parempi.

”Pitää pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa pääsee vaikuttamaan ja mukaan keskusteluun. Jokainen keskustelu ja annettu haastattelu lisää ihmisten tietoisuutta, ymmärrystä ja luottamusta henkilöstövuokrausta kohtaan.”

Näyttää selvältä, että henkilöstövuokrauksen ja teollisen kilpailukyvyn tulevaisuus ovat vahvasti kietoutuneita toisiinsa.

Aki Ahlroth

Editor-in-Chief