Keitä ovat myönteisen työllisyyskehityksen takana olevat näkymättömät sankarit?

Suomen taloudella on nyt myönteinen pohjavire. Tämä näkyy luonnollisesti myös kulutuskysynnässä ja investoinneissa. Kun myynti kasvaa, tarvitaan lisää työvoimaa. Kehityksen taustalla on suuri joukko näkymättömiä sankareita.

Erityisesti nopeasti kasvavilla toimialoilla, kuten IT- ja rakennusalalla, osaajatarve on huutava. Puhutaan jopa siitä, että osaajatarve uhkaa jarruttaa talouskehitystämme.

Toista ääripäätä edustavat pitkään velloneet, kielteisiäkin sävyjä saaneet keskustelut työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmasta – sekä työmarkkinoiden eriarvoistumisesta. Talouden myönteinen kehitys ei lämmitä suuresti niitä, jotka kokevat olevansa niin sanotun aktiivimallin kurimuksessa.

“Hairahdumme näkemään edessämme vain työllistymismassaa, jonka kohtalosta päättää istuva hallitus.”

Yksi katsoo, että tällä hetkellä vallitsee työnantajan markkinat, kun taas toinen on vahvasti sitä mieltä, että työntekijät pääsevät valitsemaan työpaikkansa. Asiat näyttäytyvät eri ihmisten silmissä hyvin erilaisilta toimialasta, asuinpaikasta ja yksilön työmarkkina-arvosta riippuen. Mikään näkemys ei ole sinänsä väärä, koska polarisoituneilla työmarkkinoilla näyttää vallitsevan useita erilaisia todellisuuksia.

Kun asioita tarkastellaan vain yhteiskunnan tasolla – esimerkiksi tuijottamalla vain ja ainoastaan työllisyyslukuja –, sokeudumme helposti sille, mitä organisaatioiden tasolla tapahtuu. Hairahdumme näkemään edessämme vain työllistymismassaa, jonka kohtalosta päättää istuva hallitus – ja työmarkkinajärjestöt.

Ison kuvan tarkastelun ohella meidän tulisi aina muistaa, että jokaisen uuden työpaikan mahdollistamiseksi on vuodatettu runsaasti hikikarpaloita ja käytetty mittavasti organisaation resursseja. Työllisyyslukujen myönteisen kehittymisen taustalla on ollut tuhansia rekrytointiprosesseja ja kymmeniä, ellei satoja tuhansia työnhakijoita. Tätä kokonaisuutta pyörittävät rekrytoinnin ammattilaiset niin organisaatioiden sisällä kuin rekrytointipalveluiden tuottajinakin. Jokaisena arkipäivänä vuodesta toiseen.

“Yhteiskunta ei luo työpaikkoja vaan organisaatiot.”

Hallitus ei pystyisi paukuttelemaan henkseleitään ilman rekrytoinnin ammattilaisten päivittäistä työpanosta. Yhteiskunta ei luo työpaikkoja vaan organisaatiot. Ja koska organisaatio on pohjimmiltaan vain Y-tunnus, on katse siirrettävä yksilöihin. Nyt on aika antaa rekrytoinnille kasvot.

Rekrytoinnin ammattilaiset tekevät suhteellisen näkymätöntä mutta sitäkin arvokkaampaa työtä mahdollistaakseen Suomelle entistä suuremman työllisyyden – ja suomalaisille valoisamman tulevaisuuden. He huolehtivat rekrytointiprosessin läpiviennistä ja valmentavat palkkaavista esimiehistä rekrytointitaitoisia. Kovassa paineessa, itseään säästämättä.

Vastuu on suuri, koska vaakakupissa ovat yhteiskunnan elinvoimaisuus, organisaatioiden menestys sekä yksilöiden – ja heidän perheidensä – elämä. Voiko merkityksellisempää työtä enää ollakaan?

Työ on yhä merkittävä osa yksilön identiteettiä. Se on myös toimeentulon lähde. Ja jotain sellaista, mikä on perin juurin merkityksellistä meille suomalaisille vielä tänäkin päivänä, vaikka harva enää kuokkaansa suohon upottaakaan

“Jotta Suomi ja suomalaiset organisaatiot voisivat nousta seuraavalle tasolle, rekrytointiprosessi ansaitsee paikkansa ydinprosessien rinnalla.”

Ydinprosesseja ovat prosessit, jotka tuottavat suoraan ulkoisille asiakkaille arvoa. Määritelmällisesti rekrytointiprosessi onkin enemmän tukiprosessi kuin ydinprosessi. Mutta mitä jos unohdettaisiin määritelmät hetkeksi?

Jotta Suomi ja suomalaiset organisaatiot voisivat nousta seuraavalle tasolle, rekrytointiprosessi ansaitsee paikkansa ydinprosessien rinnalla. Kasvuhakuiselle yritykselle rekrytointi on yhtä tärkeää, ellei vieläkin tärkeämpää, kuin myynti. Sillä mitä sellaista omaisuutta organisaatioilla on, mikä ei pohjautuisi ihmisiin ja heidän osaamiseensa? Rekrytointiprosessin nostaminen ydinprosessien rinnalle antaisi myös rekrytoinnin ammattilaisille ansaitsemansa aseman työllisyyden, organisaatioiden menestyksen ja yksilöiden onnellisemman tulevaisuuden takuunaisina – ja miehinä.

Näiden Suomen työllisyyden näkymättömien sankareiden panos ei näy kuitenkaan sankaritekoina vaan kovana työnä. Kun asioita tehdään intohimolla ja rautaisella ammattitaidolla, on tapana syntyä tuloksia, joista me kaikki voimme nauttia. He toteuttavat ihmisten ja yritysten unelmia myös silloin, kun kansanedustajat viettävät kesälomaansa.

Aki Ahlroth

Editor-in-Chief